Rakentamista suunnittelevalla on usein jo valmiiksi jonkinlainen ajatus siitä, onko unelmien koti kivitalo vai puutalo. Näkemyksiin vaikuttavat varhaisemmat – jopa lapsuusaikaiset – kokemukset ja toisinaan ennakkoluulotkin. Annos kylmää järkeä ei toisaalta ole pahitteeksi, kun harkitsee elämänsä todennäköisesti suurinta investointia.
Tässä muutama näkökohta miettimisen tueksi!
Kivitaloon liitetään useimmiten ajatus arvokkuudesta ja kalliista hinnasta, puutaloa taas pidetään automaattisesti huokeampana vaihtoehtona.
Pitää paikkansa, että kaikkein edullisimmat, elementeistä koottavat pakettitalot ovat tavallisesti puurakenteisia, ja suuret tai arkkitehtonisesti vaativat rakennukset tehdään kivestä, jolloin niiden hintakin on korkea.
Tämä saattaa tehdä mielikuville tepposet, ja päällimmäiseksi voi jäädä ajatus, että kivitalot ovat vain roopeankkojen tai kroisospennosten juttu.
Perimätietona kulkee myös näkemys siitä, että kivitalossa työn hinta nousee aina korkeaksi, koska talo rakennetaan paikan päällä painavista kiviharkoista. Moderneista, keveistä harkoista, kuten Passiivikivitaloissa käytettävistä Neopor-passiivitriploista, rakentaminen sujuu rivakasti. Massiivinen kivirakenne valetaan niiden sisään vasta, kun seinä on ladottu muotoonsa.
Monelle tulee lopulta yllätyksenä se, miten kohtuullisen hintaista laadukas kivitalorakentaminen voi olla. Lisäksi kivitalon – etenkin passiivisellaisen – ylläpito-, lämmityslaite- ja energiakustannuksissa säästää vuosien mittaan yleensä melkoisen summan, ja 5–10 % hintaero kuroutuu umpeen parhaimmillaan muutamassa vuodessa.
Puutalo saattaa siis tulla alkuperäisiltä ostokustannuksiltaan kivitaloa edullisemmaksi, mutta menoja on hyvä miettiä myös talon ylläpidon ja esim. rakenteiden huoltotarpeen kautta. Myös vakuutuksista maksetaan puutalossa pääsääntöisesti jopa tuplasti kivitaloa enemmän.
Lue tästä lisää kivitalon kustannuksista!
Mikäli taloa rakennetaan perheen omaksi kodiksi, ei sen jälleenmyyntiarvoa välttämättä tulla kovin perusteellisesti miettineeksi. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisten nettovarallisuudesta on sitoutunut omistusasuntoon, joten talon arvon säilymistä ei kannata hankintavaiheessa aivan täysin ohittaa, jos toivoo varallisuutensa pysyvän tallessa.
Jälleenmyyntiarvoon vaikuttavat mm.
Passiivikivitalo on kuivana pysyvien, tehokkaasti hengittävien rakenteidensa ja huipputehokkaan lämmöneristävyytensä vuoksi erinomainen valinta, mikäli talon arvon toivotaan pysyvän jälkipolville asti.
Myös puutalo saadaan säilyttämään arvonsa, mutta tämä edellyttää rakenteiden verrattain tiheää huoltamista. Mm. talon ulkovuorauksen maalaus täytyy uusia ajoittain, ja kosteuden mahdollista kertymistä orgaanista alkuperää oleviin rakenteisiin on seurattava huolellisesti.
Paikallinen kaava saattaa edellyttää talolta tietynlaista ulkonäköä, mutta varsinaiseen rakennustapaan siinä tavallisesti ei puututa. Niinpä uusi, puuverhoiltu talo saattaakin tänä päivänä olla sydämeltään vankkaa kiveä. Ulkoverhous syntyykin kivitaloon vaivatta, eikä siitä tarvitse missään nimessä tehdä rakentamisen kynnyskysymystä.
Puutalon rappaaminen on huomattavasti harvinaisempaa. Se vaatii vankkaa kosteusteknistä osaamista ja nostaa uuden puutalon hintaa merkittävästi. Rapatusta ulkopinnasta haaveilevan kannattaa vertailla hintoja perusteellisesti, ettei huokean puutalon edullisuus huku rappaukseen.
Jos arkkitehdin taiteellinen näkemys ja talon omistajan mielikuvitus halutaan toden teolla päästää vauhtiin, on kivirakentaminen aina hyvä vaihtoehto. Kivirakenne sallii puuta paremmin erikoisia rakenteita ja esimerkiksi ikkunoiden jännittävän sijoittelun, jolla sisätiloihin saadaan luotua valon ja varjon leikkiä.
Jos talon rakentamisella on tulipalokiire, ja muutamankin kuukauden ero rakentamisen vauhdissa merkitsee katastrofia, voi valmiista elementeistä koottava puutalo olla käytännöllisin vaihtoehto.
Kiireiselle kivitalorakentajalle mainio rakennustapa on avaimet käteen- tai lämpövalmis toimitus, jossa ammattilaisten rivakka työvauhti nopeuttaa talon valmistumista.
Valmistumisen ajankohtaan vaikuttaa erityisesti se, miten talotoimittajalla pysyvät ohjakset käsissään ja aikataulut hallinnassaan. Vaikka rakentaessa yllätyksiä tulee lähes aina, niistä selvitään, jos toimittajan kokemus ja kyvyt riittävät ratkaisemaan kimurantit tilanteet. Meillä Passiivikivitaloilla on tässä etulyöntiasema, sillä yritys lepää taustaansa myöten kokeneiden rakennesuunnittelijoiden käsissä.
Tyypillisesti Passiivikivitalon rakennusaika on noin 8–12 kk. Kivitaloa ei siis rakenneta meillä vuosikausia yrityksen ja erehdyksen kautta kuin Iisakin kirkkoa – siitä huolellinen suunnittelu ja kovan luokan osaamisemme pitävät huolen.
Paloturvallisuudeltaan kivitalo päihittää puutalon kirkkaasti. Esimerkiksi Passiivikivitalon rungossa ei ole aineksia, jotka voisivat palaa. Vaikka puutaloissakin panostetaan nykyään paloturvalllisuuteen, syttyy puu orgaanisuutensa vuoksi aina helpommin tuleen kuin harkko.
Puumateriaalia pidetään erinomaisesti hengittävänä, ja sitä se onkin: moni hankkii hirsitalon, koska haluaa välttää mikrobivauriot ja pitää talon sisäilman kunnossa. Puun on myös ajateltu kuivuvan kiveä nopeammin, mutta kivirakenteiden kehittymisen myötä tämä käsitys voidaan jo hyvällä syyllä haastaa.
KIVISYDÄN LÄMPÖHARKOISTA tehty Kivisydän-seinärakenne hengittää erittäin tehokkaasti, eikä sisällä lainkaan orgaanista ainesta, jossa homeet ja muut mikrobit voisivat kasvaa. Saamme Passiivikivitalon rakentaneilta jatkuvasti terveisiä siitä, miten turvallisin mielin kuivana pysyvän kivikodin hyvässä sisäilmassa asutaan.
Puu materiaalina yhdistyy mielessä voimakkaasti metsään ja luontoon, joten sitä on pidetty itsestään selvästi ympäristöystävällisimpänä rakennusmateriaalina. Rakennuksen vaikutus ympäristöön ei kuitenkaan muodostu pelkästä rakennusmateriaalin valmistuksesta: kokonaisuuteen vaikuttavat mm. talon energiatehokkuus ja koko sen rakenteiden elinkaari.
Katso Ympäristöministeriön video vähähiilisestä rakentamisesta!
Energiatehokas talo, joka kestää useamman sukupolven asumisen horjumatta, vie kokonaistarkastelussa voiton ”kertakäyttötalosta”, oli rakennusmateriaali mikä tahansa.
Yksi puun eduista on sen kierrätettävyys, sillä kivitalojen harkkomateriaalia on vanhastaan ollut vaikeampi kierrättää. Nykyään tilanne on toinen: esimerkiksi Passiivikivitalojen harkot olisivat 100 % kierrätettäviä, mikäli niitä joskus päädyttäisiin syystä tai toisesta kierrättämään. Passiivikivitalojen pitkäikäisyyden vuoksi tarvetta tähän ei ihan lähivuosikymmeniin – tai jopa -satoihin – ole odotettavissa.