KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO U010 ja U016

Mallisuojattu innovatiivinen muotoilu

Olemme erittäin ylpeitä edistyksellisestä ja mallisuojatusta KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO -tuoteperheestä. Tuotteet mahdollistavat rakentamisen energiatehokkaasti ja kosteusturvallisesti.

Tuoteperhe sopii ominaisuuksiensa ansiosta loistavasti sekä ammatti- että omatoimirakentajalle ja luo kustannustehokkuutta sekä helppoutta rakentamiseen.

Kävimme tuotekehityksen perustaksi läpi maailmanlaajuisesti kaikki merkittävät markkinoilla olevat lämpöharkot sekä keräsimme laajasti käytännön kokemuksia ja kehitystarpeita harkkorakentamisen ammattilaisilta. Usean hienosäädön ja kehitysaskeleen lisäksi löysimme tuotteeseen alalla tässä käyttötarkoituksessa hyödyntämättömän teknisiä ominaisuuksia parantavan pyöreän, vetolujuuden kannalta tehokkaimman fyysisen muodon sisä- ja ulkokuorta yhdistäville kannaksille.

KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO U016 on energiatehokas ja tämän päivän vaatimukset täyttävä tuote, joka mahdollistaa erittäin kustannustehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen. KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO U010 on huippu energiatehokas, ja vastaa jo nyt tulevaisuudessa kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin ja mahdollistaa jopa Plus -energiarakentamisen.

Miksi valita KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO?

Mallisuojattu pyöreä vetolujuudeltaan kestävin kannasten muoto mahdollistaa:

Erinomaisen palokestävyyden
Erinomaisen äänieristävyyden
Erinomaisen rakennekestävyyden
Erinomaisen valettavuuden

Harkon yksiaineisuus tuo:

Vaivattoman työstettävyyden
Vaivattoman ja nopean ladonnan soveltuen myös omatoimirakentamiseen
Harkon keveyden
- Paino 3-4 kg
- Pituus 1200, korkeus 300 ja paksuus (U016) 320 mm ja (U010) 420 mm

Hintakilpailukyvyn harkon valmistuksessa ja kohteen rakentamisessa.
Neoporista valmistettu KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO on 100% kierrätettävä.

Energiatehokkuutta ja rakentamisen helppoutta

Suora 30 mm korkea pontti mahdollistaa:

Mitoitusvapauden (ei moduulimittarajoitteita)
Helpon puhdistettavuuden
Helpon ladottavuuden.

Erittäin energiatehokas:

U-arvo (U010) 0,10 W/(m²K) ja (U016) 0,16 W/(m²K)
Lambda-arvo (λ): 0,030 W/mK
Ihanteellinen lämpöteknisesti, koska valtaosa eristeestä on optimaalisesti mahdollisimman lähellä seinän ulkopintaa.
Alhaiset lämmityslaitekustannukset
Alhaiset käyttökustannukset
Pieni hiilijalanjälki
Positiivinen vaikutus jälleenmyyntiarvoon
Mahdollistaa Plus -energiarakentamisen (U010).

Vaivatonta tekniikkaa ja rakenteellista lujuutta

70 mm Neopor EPS-sisäkuori:

LVS -tekniikkka upotetaan sisäkuoreen vaivattomasti lämpöleikkaamalla.
Vapaudutaan päällekkäisten urakoiden (tekniikka/lämmönpitävä vaippa) ongelmallisesta koordinoinnista.
Muuntojoustavuutta tekniikkaan rakennusvaiheessa.
Viihtyisä äänimaailma hyvän sisäakustiikan ansiosta.

150 mm vahva Kivisydän:

Ei kutistumahalkeamia seinän sisä- ja ulkopinnassa, koska betonin eläminen tapahtuu Neopor EPS -kuorien suojassa.
Kantava ja vahva teräsbetonirakenne seinärakenteen keskellä helpottaa mm. ilmavien nurkkaikkunoiden ja kantavien palkkirakenteiden toteuttamista.
Teräsbetonirakenne kestää maanpaineen ja mahdollistaa näin myös kustannustehokkaan kellarirakentamisen.
Betonimenekki 135 l/m2 (massa 325 kg/m2)

Kosteusturvallinen, hengittävä Kivisydän-seinärakenne

Rakenteessa yhdistyvät kivi- ja hirsitalon parhaat puolet:

Kivitalon turvallisuus ja hirsitalon hengittävyys, yhdistettynä huippuluokan energitehokkuuteen.
Rakenne ei sisällä höyrynsulkua, vaan on kosteusteknisesti yksiaineinen ja hengittävä.

Sisäilma on raikas ja tasalämpöinen:

Rakenne ei sisällä orgaanisia aineita ja on homehtumaton sekä paloturvallinen.
Sisäilman tasalämpöisyys perustuu betonin lämmönvarauskykyyn ja lämpöharkon eristävyyteen.
Seinärakenne voidaan pinnoittaa ulko- ja sisäpuolelta turvallisesti jo rakennusvaiheessa.
Pinnoitusmateriaali on vapaasti valittavissa sekä sisä- että ulkopuolelle mistä tahansa olemassaolevista pinnoitusmateriaali vaihtoehdoista.

Rakennuksen vaippa määrittää talon energiatehokkuuden

Rakennuksen vaipan energiatehokkuus määrittää tilojen lämmittämiseen vaadittavan lämmitysenergian määrän ja näin myös suurimman osan ostettavan energian säästöistä ja kustannuksista.

Rakennuksen lämmönlähde, koneet ja laitteet, keittiökalusteet sekä pintamateriaalit voidaan vaihtaa tai korjata trendien muuttuessa tai tekniikan kehittyessä, mutta rakennuksen runko / vaippa säilyy vuosikymmeniä ja määrittää rakennuksen määräysten mukaisuuden ja arvon tulevaisuudessa.

Lue lisää energiatehokkaasta rakentamisesta klikkaamalla alla olevaa painiketta.

Kivisydän Lämpöharkon historia

Ensimmäinen rakennuskäyttöön tarkoitettu ICF-block (insulated concrete form / EPS-harkko) patentti on rekisteröity Hollannissa vuonna 1932.

Vuonna 1938 Sveitsiläiset August Schnell ja Alex Bosshard perustivat Durisol AG für Leichtbaustoffe yrityksen ja mahdollistivat ICF-harkkorakentamisen murtautumisen kansainvälisille markkinoille kustannustehokkaana ja lujana seinärakenteena.

Alunperin harkon EPS-eriste valmistettiin kasvihartsista. Vuonna 1839 berliiniläinen farmaseutti löysi polystyreenin. Polystyreeni syrjäytti nopeasti kasvihartsin käytön ja toimii edelleen EPS:n pääraaka-aineena ilman lisäksi. Ilmaa EPS-eristeessä on n. 98%.

Lähes nykyiseen muotoonsa EPS-lämmöneriste (Expandable Polystyreene) jalostui BASF:n tutkijan Fritz Stastnyn kokeiluista 1949. Polystyreeni patentoitiin vuonna 1952. Siitä lähtien EPS-eriste on ollut yksi maailman eniten käytetyistä lämmöneristeistä. Tällä hetkellä EPS-lämmöneristeet ovat selkeä markkinajohtaja maailmassa kaikista lämmöneristeitä n. 30% osuudella.

Nykyaikaisen EPS-harkon isänä pidetään saksalaissyntyistä Werner Gregoria, joka toi EPS-harkon edut, kuten rakennuskustannusten säästön ja loistavat tekniset ominaisuudet markkinoiden tietoisuuteen. Tuotteen käsittelyn keveydellä edistettiin ammattitaitoisen työvoiman ja myös naisten asemaa rakennustyömailla (Kuva 1960-luvun markkinoinnista).

Maailmanlaajuisesti ICF-harkkomarkkinan koko on vuonna 2022 925,6 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kasvuennuste on n. 25% vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa ensimmäiset EPS-harkkorakenteiset talot rakennettiin 1970-luvulla ja ensimmäiset Passiivikivitalot EPS-harkkorakenteella vuonna 2005.