Energiatehokas koti | Passiivikivitalot

Energiatehokkaassa kodissa ei lämmitetä ulkoilmaa.

Passiivikivitalon edistyksellinen eristys ja massiivinen kivisydän pitävät tasaisen ja miellyttävän lämmön siellä, missä sen pitääkin olla: asukkaiden luona. Tästä syntyy mittava energiansäästö, joka taas tarkoittaa pienempää kuormitusta ilmastolle.

Rakennusten lämmitykseen kuluu kaikesta Suomessa käytetystä energiasta peräti 27 prosenttia. EU:n energia- ja ilmastotavoitteet ohjaavat suitsimaan energiankulutusta: vuoden 2030 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla nolla-päästörakennuksia.

Passiivikivitalot täyttävät tulevatkin määräykset – ovat täyttäneet jo pitkään. Kuvaavaa on, että Vantaan Asuntomessuilla 2015 juuri meidän messutalollamme oli pienin kokonaishiilijalanjälki.

Osasyynä tähän on vankka kokemus ja pitkäjänteinen työ: olemme ehtineet rakentaa omien arvioidemme mukaan enemmän passiiviluokan kivitaloja kuin koko Suomen muu rakennusala yhteensä.

Sinulle Passiivikivitalon omistajana energiatehokkuus tarkoittaa samalla myös minimaalisia laitehankintakustannuksia, viihtyisää asumista ja olemattoman pieniä lämmityskustannuksia – hengittävässä, rakenteiltaan terveessä kodissa.

Passiivikivitalo on kannattava satsaus myös jälleenmyyntiarvoa ajatellen: kosteusturvallinen rakenne ja kohtuullisina pysyvät asumiskulut houkuttelevat ostajia. Passiivikivitalon energiatodistusta ja kuntotutkimuksia kelpaa esitellä vuosienkin kuluttua!

Rakennuksen vaippa määrittää talon energiatehokkuuden

Rakennuksen vaipan energiatehokkuus määrittää tilojen lämmittämiseen vaadittavan lämmitysenergian määrän ja näin myös suurimman osan ostettavan energian säästöistä ja kustannuksista.

Rakennuksen lämmönlähde, koneet ja laitteet, keittiökalusteet sekä pintamateriaalit voidaan vaihtaa tai korjata trendien muuttuessa tai tekniikan kehittyessä, mutta rakennuksen runko / vaippa säilyy vuosikymmeniä ja määrittää rakennuksen määräysten mukaisuuden ja arvon tulevaisuudessa.

Oheinen taulukko kuvaa eri energiatasoisen vaipan lämmitystarvetta. Esimerkiksi kooltaan 200 m2 passiivitalon tilojen lämmitystarve on vuodessa n. 5 000 kWh, kun vastaavan nykymääräysten mukaisen ns. normitalon lämmitystarve on n. 15 000 kWh. Tämä tarkoittaa 30 snt/kWh -hinnalla 3 000 € eroa ostoenergian vuosikustannuksissa passiivitalon hyväksi.

Mitä rakennusten energiatehokkuudelta vaaditaan tulevaisuudessa?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tulevat vaatimukset

Vuodesta 2030 lähtien kaikkien uusien rakennusten tulee olla nolla-päästö rakennuksia.
Olemassa olevat rakennukset on muutettava erittäin energiatehokkaiksi ja nollapäästöisiksi vuoteen 2050 mennessä.
Nollapäästöiset rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita ja kuluttavat hyvin vähän energiaa.

Rakenteellinen energiatehokkuus on tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtana!

Passiivitalo

Passiivitalo on erittäin energiatehokas talo, joka on suunniteltu niin, että sen sisälämpötila pysyy mukavana minimaalisella lämmöntuotolla. Passiivitalon suunnittelussa keskeistä on ilman tiiviys, eristys, energiatehokkaat ikkunat ja oikeanlainen ilmanvaihto. Passiivitaloissa käytetään usein myös aurinkopaneeleja ja muita uusiutuvan energian lähteitä.

Passiivitalon energiankulutus on vain murto-osa perinteiseen taloon verrattuna. Tämä tarkoittaa, että passiivitaloissa asumiskustannukset ovat pienemmät, sillä lämmitys- ja jäähdytyskustannukset ovat vähäisemmät. Lisäksi passiivitalo on ympäristöystävällisempi vaihtoehto, sillä se vähentää hiilijalanjälkeä ja säästää energiaa.

Passiivikivitalossa vikasietoisuutta tuo lisäksi seinärakenteen betoninen kivisydän, jonka varaava massa tasaa sisälämpötilamuutoksia esimerkiksi sähkökatkotilanteissa.

Passiivitalo on vaivatonta toteuttaa kosteusteknisesti hengittävällä ja kosteusturvallisella Kivisydän Lämpöharkko U010 seinärakenteella.