Kivitalon rakentamista pidetään perinteisesti kalliina. Onkin totta, että hulppeimmat arkkitehtoniset taidonnäytteet tehdään usein kivestä, ja kivirakentaminen mielleyhtyy myös kookkaisiin ”kivilinnoihin”. Linnat ja erikoisen muotoiset kokonaisuudet kuitenkin maksaisivat enemmän myös, mikäli ne rakennettaisiin puusta.
On sääli, jos näiden mielikuvien vuoksi kilpailutuksesta jätetään kivitalot kokonaan pois. Vankan, energiatehokkaan kivitalon nimittäin voi rakentaa varsin kohtuullisin kustannuksin, ja asiakkaamme yllättyvätkin talon kustannusarvioista pääsääntöisesti iloisesti.
Jotta talon voisi rakentaa, pitää sille tietenkin ensin olla sopiva paikka. Tontin hintaan vaikuttavat mm. sen sijainti ja koko, joista ensimmäisenä mainittu määrittää osaltaan myös talon tulevaa jälleenmyyntiarvoa. Etenkin palveluiden ja vesistön läheisyys tapaavat nostaa tontin hintaa merkittävästi.
Toisin sanoen pääkaupunkiseudulla, palveluiden lähellä, meren rannalla, voi tontti helposti maksaa yli 1000 €/m2, kun taas sadan kilometrin päässä Pukkilassa tontin hinta jää helposti alle 5 €/m2.
Tontin hintaan kannattaa mielessään lisätä ostohinnan lisäksi myös mahdolliset lohkomiskulut, lainhuudatus ja varainsiirtovero. Tontin valinta vaikuttaa suoraan myös pohjarakennuskustannuksiin.
Pohjarakennuskustannuksiin vaikuttavat mm.
Pohjarakennuskustannuksien haarukka voikin olla melkoinen: lopputulos vaihtelee n. 10 000 eurosta jopa 100 000 euroon. Maaperätutkimuksessa selvitetään maapohjan laatu ja kantavuus sekä suositellaan sopivaa perustamistapaa. Tutkimuksen hinta on n. 500–1000 €, ja esimerkiksi kaupungin tarjoamilla tonteilla se on usein tehty jo etukäteen. Tutkimus kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta pohjarakennuskustannukset eivät pääsisi yllättämään.
Me Passiivikivitaloilla autamme mielellämme sinua jo sopivan tontin etsimisessä. Halutessasi voimme myös etsiä sinulle sopivaa tonttia laajasta verkostostamme.
Jotta rakennusaikana olisi käytössä sähköä, pitää tontille järjestää tonttikeskus. Se tilataan yleensä paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä, ja sen hinta ”avaimet käteen”-palveluna on yleensä n. 1500–2500 €.
Tonttikeskuksen lisäksi pitää maksaa varsinainen sähkön liityntämaksu. Muita vastaavia maksuja ovat esim. vesi- ja viemärilaitoksen liityntämaksut (joka ei tavallisesti sisällä muuta kuin pelkän liittymisen) sekä mahdolliset kaapeloinnin hinnat, jos tontille halutaan esimerkiksi valokuitukaapeli.
Liittymiskustannuksia kannattaa selvitellä hyvissä ajoin etukäteen, sillä niissä on runsaasti vaihtelua. Kaupungissa liittymä saattaa olla jo odottamassa tontin kulmalla, kun taas haja-asutusalueella ei liittymismahdollisuutta välttämättä ole vielä olemassa ollenkaan.
Keskimäärin liittymiä varten on hyvä varata n. 10 000–15 000 euroa.
Talon suunnitteluun osallistuu aina joukko ammattilaisia, joista jokaisen panosta tarvitaan. Mukana touhuavat ainakin pääsuunnittelija, vastaava mestari, rakennesuunnittelija sekä LVI- ja sähkösuunnittelijat. Moni haluaa – ja useimmiten myös on kannattavaa – käyttää myös arkkitehdin, sisustussuunnittelijan ja pihasuunnittelijan ammattitaitoa.
Valmiissa talopaketeissa ”pakolliset suunnittelut” sisältyvät jo kokonaisuuden hintaan. Ne voidaan sisällyttää pakettihintaan, koska lopputulosta ei ole tarkoitettu muokattavaksi, mikä taas säästää talotoimittajan kuluja. Luonnollinen seuraus tästä on, että toivotuista muutoksista joudutaan maksamaan reilustikin ekstraa. Toisaalta on myös hyvä huomioida, etteivät valmiiseen pohjaan ympätyt muutokset välttämättä johda toimivaan kokonaisuuteen.
Arkkitehdin suunnittelutyön hintaa ja arvoa moni miettii hartaasti. Siinäkin haarukka on laaja: kun maineikas arkkitehtitoimisto suunnittelee Helsingissä erityisen näyttävän omakotitalon, on hinta luonnollisesti korkeampi kuin ”tavallisella” kodin kohdalla ja kauempana pk-seudusta. Ensimmäisessä tapauksessa kannattaa varautua nelinumeroiseen summaan, jälkimmäisessä voidaan päästä esim. n. 5000–7000 euron kuluilla.
Passiivikivitaloilla rakennesuunnittelu ja LVIS-suunnittelut sisältyvät pääsääntöisesti talon hintaan. Arkkitehtisuunnittelun suhteen sinä saat päättää: halutessasi se sisältyy talon hintaan. Vaihtoehtona on myös etsiä arkkitehti kumppaniverkostostamme tai kutsua sinun suosikkiarkkitehtisi mukaan projektiin.
Joka tapauksessa Passiivikivitalosi suunnitellaan aina yksilöllisesti sinun toiveidesi ja budjettisi mukaan.
Kustannusten suunnittelu on meillä avoin ja reilu prosessi, jonka aikana mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, miten toiveet, budjetti, rakennuskaava ja tontin asettamat vaatimukset saadaan osumaan yhteen. Usein osaamme ehdottaa asiakkaalle myös säästökohteita ja ratkaisuja, joita hän itse ei ole hoksannut edes harkita.
Lue lisää Passiivikivitalon suunnittelusta!
Rakentajan rahapussilla käy myös kunnallinen rakennusvalvonta. Itse rakennuslupa, katselmukset, maastomerkinnät ja muu byrokratia ja paperityöt.
Rakennuslupaan uppoaa monissa kaupungeissa ensin muutaman sadan euron perusmaksu, sitten vielä lisäksi neliöiden mukaan määräytyvä lisäsumma. Rakennusluvan kokonaishinta liikkuukin talon koon perusteella yleensä n. 1000–4000 eurossa, ja muihin kuluihin kannattaa varata noin 1000 euroa.
Itse talon hintaan vaikuttaa luonnollisesti sen toivottu valmiusaste: avaimet käteen -paketti on aina kalliimpi kuin materiaalipaketti, josta rakennetaan hartiapankin voimin talo. Hyvä ”puolitien vaihtoehto” on lämpövalmiiksi rakennettu talo, jonka rungon kriittisimmät rakennusvaiheet on toteutettu ammattilaisvoimin.
Myös talon muoto ja koko vaikuttavat kustannuksiin: mitä monimutkaisempi rakennelma, sitä kalliimpi se on rakentaa, ja mitä enemmän neliöitä, sitä suuremmat kustannukset.
Valmiin Passiivikivitalon rakentaminen maksaa talon koosta, monimuotoisuudesta, varustelusta ja toimitustavasta riippuen n. 2500–3200 €/m2.
Tutustu Passiivikivitalon erilaisiin toimituskokonaisuuksiin täällä!
Passiivikivitalossa myös lämmitysjärjestelmän kuluissa päästään säästämään: koska talo on energiatehokas, esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu riittää varsin usein lämmönlähteeksi maalämmön sijaan. Tällöin säästetään laitekustannuksissa n. 10 000–15 000 €.
Jos sisustukseen on tilaisuus upottaa varoja reilummin, on vain taivas rajana myös rahanmenossa: kotia ei tarvitse vuorata marmorilla ja kullalla, ja silti sisustukseen saa helposti hupsahtamaan useita kymmeniä tuhansia euroja.
Mikäli tässä vaiheessa rakentajan kukkaro alkaa näyttää laihalta, voi myös valita säästölinjan: valitsemalla mahdollisimman edullisia materiaaleja ja tekemällä paljon itse säästää sisustustöissä pitkän pennin, ja lopputulos voi silti näyttää todella hienolta. Edullisimmillaan sisustustyöstä voi tällöin selvitä jopa muutamalla tuhannella eurolla.
Ammattitaitoinen sisustussuunnittelija osaa auttaa paitsi asiakkaan näköisen kodin, myös sopivan kustannustason saavuttamisessa.
Pihatöiden tarpeellisuus riippuu pitkälti tontista. Esim. kallioinen, luonnontilainen tontti ei välttämättä vaadi heti – jos koskaan – kovin suurta pihamullistusta, mutta esimerkiksi savinen peltotontti alkaa varsin nopeasti työntää heinää ja pajunvesaa, ellei sitä saada aisoihin jo ensimmäisenä keväänä.
Pihatöihin ryhtyessään on hyvä opiskella aihetta hetki. Väärin istutetut, sijoitellut ja hoidetut taimet tulevat kalliiksi, mikäli ne joudutaan uusimaan useampaan kertaan, kun puutarhanhoitoa opetellaan kantapään kautta. Taitavan pihasuunnittelijan apua kannattaa ehdottomasti hyödyntää!
Rakentamiseen tapaa liittyä myös yllättäviä kustannuksia. Niitä voi syntyä, kun jokin urakassa menee pieleen tai kun luonto yllättää. Rehellinen ja omistautunut talovalmistaja on rakentajan paras turva yllätyksiä vastaan.
Kutsumme sinut mielellämme myös tutustumaan esimerkkikohteisiin ja Passiivikivitalon omistajiin – he kertovat sinulle suoraa ensi käden tietoa projektistaan.