Huoli muuttuvasta ilmastosta vaikuttaa myös rakennusmääräyksiin: Suomen korkeudella lämmitysenergia nielaisee keskimäärin puolet kaikesta kotitalouksien energiantarpeesta. Passiivitalossa tehokkaasti eristämällä ja rakennuksen vaippaa tiivistämällä päästään merkittävästi tavallista pienempään energiankulutukseen.
Passiivitalolla tarkoitetaan taloa, joka kuluttaa merkittävästi vähemmän lämmitysenergiaa kuin tavallinen talo. Talon ”passiivisuus” ei siis viittaa sen muunneltavuuteen tai ulkonäköön, ainoastaan energiankulutukseen.
Lämpöenergian hukka on passiivitalossa minimoitu käyttämällä laadukasta eristystä ja panostamalla talon rakenteiden tiiviyteen.Ihan mitä tahansa energiatehokkuutta tavoittelevaa taloa ei kuitenkaan saa sanoa passiivitaloksi: VTT on määritellyt raja-arvot, joiden on täytyttävä, jotta nimikettä voidaan käyttää.
Muita energiatehokkaita asumisratkaisuja ovat mm. matalaenergiatalot, nollaenergiatalot ja plusenergiatalo. Passiivitasoinen runko/vaippa sopii hyvin nolla- ja plusenergiatalojen runkoratkaisuksi.
Passiivikivitalo täyttää passiivitalon kriteerit leikiten, ja Nollaenergia Passiivikivitalossa energiatehokkuus otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon niin rakennuksen muodon, sijainnin kuin taloteknisten ratkaisujenkin suunnittelussa. Nollaenergia Passiivitalo on nimensä mukaisesti täysivaltainen nollaenergiatalo.
Passiivitalossa lämpöenergian hukkaa torjutaan paksuilla eristeillä tai moderneilla eristemateriaaleilla. Meidän Passiivikivitaloissamme eristävä kerros on Neopor®-materiaalia, joka suojaa kaksin puolin talon kivirunkoa. Neopor® on ”vanhanaikaisiin” eristeisiin verrattuna merkittävästi tehokkaammin lämpöeristävää, erittäin kosteusturvallista ja valmistusmenetelmiltään ympäristöystävällistä materiaalia. Se voidaan myös kierrättää tehokkaasti.
Passiivitalon energiahukan minimoinnissa on tärkeää myös rakentaa talon ulkovaippa niin tiiviiksi, ettei lämpövuotoja synny. Lämpöenergiaa sitoo myös talon suuri varaava massa, josta Passiivikivitalossa on vastuussa talon seinärakenteisiin valettu yhtenäinen kivisydän.
Passiivitaloissa pyritään myös hyödyntämään lämpöenergiaa, jonka auringonpaiste tuottaa. Tämä on mahdollista, kun talo sijoitellaan tontille niin, että mahdollisimman suuri osa sen seinäpinta-alasta on kohti etelää.
Lämpöä voidaan toisaalta kerätä talteen talon sisäpuolisista lämmönlähteistä: sekä asukkaat että talon sähkölaitteet tuottavat lämpöenergiaa, joka napataan talteen hyvin lämpöä varaavalla kivisydämellä ja esimerkiksi ilmastointiin liitetyllä lämpöpumppujärjestelmällä.
Passiivitalojen seinärakenteiden rakennuskustannukset mainitaan yleensä 5–10 % normi taloa suuremmiksi, mutta toisaalta esim. lämmitysjärjestelmien hankinnoissa säästetään samalla merkittävästi. Viimeistään lämmityskustannusten niukkuus kuittaa korkeammat rakennuskustannukset jopa muutamassa vuodessa.
Talossa on siis hieman kalliimpi seinärakenne verrattuna tavalliseen rakennukseen, mutta edullisemmat laitekustannukset hankintavaiheessa ja energiansäästö pitemmällä aikavälillä “tasoittavat tilin”. Passiivikivitalo on toisaalta oivallinen sijoitus, sillä se täyttää tulevatkin rakennusnormit.
Passiivikivitalon rakentaneista monet yllättyvät siitä, kuinka kohtuullisiksi kustannukset odotuksiin suhteutettuina jäävät. Tällä kustannuslaskurilla pääset arvioimaan, paljonko sinulle mieleinen Passiivikivitalo voisi maksaa.
Passiivitalojen kohdalla käydään erityisen runsasta keskustelua siitä, onko niissä enemmän homeongelmia kuin tavallisissa taloissa. Rakenteiden tiiviys johtaa ehkä muistelemaan mm. -70-luvun energiakriisin aikana rakennettuja, muovivuorattuja ja villaeristeisiä ”pullotaloja”, joissa ilmanvaihdon ja kosteusturvallisuuden puute johti vuosikymmenten kuluessa sisäilmaongelmiin.
Jos passiivitaloa ryhdytään rakentamaan puutteellisella tietämyksellä ja tekniikalla, voi eristyskerroksen summittainen paksuntaminen ja vaipan tiivistäminen pahimmassa tapauksessa todella johtaa kosteusongelmiin myös nykypäivänä.
Passiivitalon toimittajan ja runkomateriaalin valintaan kannattaakin kiinnittää erityisesti huomiota.
Passiivikivitalon materiaalina on kosteusturvallinen, hengittävä Neopor®-harkko, jonka sisälle talon kivisydän valetaan.
Neopor-lämpöeriste ja kivirunko läpäisevät vesihöyryä toisiaan vastaavasti. Harkko ei sisällä orgaanisia aineita, joten edes rakennusaikainen kastuminen ei aiheuta ongelmia. Passiivikivitalon ulkovuoraus voidaankin rapata paikalleen jo rakennusaikana ennen muuttoa.
Kun talon rakenteet hengittävät, ne kestävät satoja vuosia. Juuri tähän hengittävyyteen perustuu mm. hirsirakennusten kestävyys. Passiivikivitalon kivisydämisellä passiivirakenteella saavutetaan hirsitaloa vastaava hengittävyys erittäin energiatehokkaasti.
Mikrobivaurioita Passiivikivitalon tehokkaasti kuivuvaan rakenteeseen ei hevin synny, ja siksi samaa harkkoa voidaan käyttää myös maanvastaisiin kellariseiniin sellaisenaan: suojaksi tarvitaan vain patolevy.
Passiivitalon rakentamisessa hyvin tehty suunnittelutyö on elintärkeä osa projektia. Juuri rakennesuunnittelijan ja materiaalivalintojen varassa lepää talon koko tulevaisuus – hyvässä ja pahassa.
Passiivikivitalojen tarina on saanut alkunsa rakennesuunnittelutoimistosta, ja pidämme perusteellisesti tehtyä suunnittelutyötä edelleen aivan erityisessä arvossa.
Itse rakentaminen sujuu Passiivikivitalojen kohdalla joko omatoimirakentamisena, säältä suojaan -toimituksena tai joillakin paikkakunnilla myös avaimet käteen -mallilla. Suosituin malli on säältä suojaan -sopimus, jossa talon kriittisimmät rakennusvaiheet hoidetaan ammattilaisten voimin, kunnes talo on lämpövalmis. Passiivikivitalon voi toisaalta rakentaa turvallisesti myös itse: rakentajakoulumme tukee omatoimirakentajia.
Ei tavallisesti huomaa. Esimerkiksi Passiivikivitalon rakenteen ansiosta rakennuksen voi suunnitella juuri sellaiseksi kuin haluaa – oli haaveissa sitten hillitty, luontoon mukautuva koti tai vaikka unelmien linna. Teemme yhteistyötä monien kunnianhimoisten, asiakkaan tarpeita ajattelevien arkkitehtien kanssa. Jos haluat, voimme suositella sinulle toiveisiisi sopivaa suunnittelijaa.
Jos harkitset rakentavasi tai rakennuttavasi uuden talon, kannattaa passiivitaloa – meidän mielestämme tietenkin Passiivikivitaloa – ehdottomasti harkita vaihtoehdoksi.
Energiatehokkuuden vaatimukset tulevat lähivuosina kiristymään entisestään, ja tämä vaikuttaa myös talojen jälleenmyyntiarvoihin. Samaan aikaan laadukas sisäilma ja terveinä pysyvät rakenteet ovat monelle kaiken A ja O.
Passiivikivitalon omistajat ovat Suomen tyytyväisimpiä kivitaloasukkaita. Jos pohdit passiivi- tai kivitalon hankintaa tai haluat kysyä aiheesta jotain, ota yhteyttä – meillä voisi olla juteltavaa!