Passiivikivitalo on tulevaisuuden valinta!
Passiivikivitalo ei ainoastaan ole energiatehokas ja kosteusturvallinen, se on modernin kaunis talo, joka täyttää tulevaisuuden määräykset.
ENERGIATEHOKKUUS- JA PÄÄSTÖVAATIMUKSET jatkavat kiristymistään – kiristyviin tehokkuusmääräyksiin on mahdollista päästä jo nyt. Passiivikivitalot eivät nimittäin vastaa vain tämän päivän energiatehokkuusvaatimuksiin, vaan myös tulevaisuuden. Talon tiiviissä, mutta kosteusteknisesti hengittävässä vaipassa yhdistyy kivi- ja hirsitalon parhaimmat ominaisuudet. Höyrynvastusarvot ovat jopa pienemmät kuin puulla.
”Passiivikivitalon yksi parhaista puolista on, että se pysyy ajanmukaisena. Jos talon päättää kymmenen vuoden päästä myydä, rakennus on edelleen vaatimusten mukainen ja sen arvo on kasvanut, Passiivikivitalojen toimitusjohtaja Tatu Jokisalo pohtii. Passiivikivitalo ilmentää nykyajan tehokasta ja turvallista rakentamista. Laadukkaan talon ylläpito on vaivatonta, kustannukset minimaaliset ja rakenteet kestävät myös lisääntyviksi ennustettujen viistosateiden ja ilman kosteuden tuomia rasituksia, Jokisalo kertoo: ”Talo on tasalämpöinen ja hengittävä, mikä tarkoittaa terveellistä sisäilmaa ja asumisviihtyvyyttä.” 
Edistyksellinen tekniikka Passiivikivitalojen tekniikka sopii niin pientalokohteisiin kuin kerrostaloihinkin – prosessi lähtee asiakkaan tarpeista ja budjetista. Passiivikivitalot hyödyntää rakenteessaan yrityksen kehittämää, mallisuojattua KIVISYDÄN LÄMPÖHARKKO -tuoteperhettä. Tuotteet mahdollistavat paloturvallisen, energiatehokkaan ja kosteusturvallisen sekä kustannustehokkaan rakentamisen. Harkkojen ladonta ja käsittely on modernin kevyttä ja varaava massa pumpataan seinärakenteeseen työmaalla vaivattomasti betoniautosta.
”Rakennuksen vaipan tiiveys ja energiatehokkuus ovat merkittävässä roolissa, sillä ne määrittävät suurimman osan lämmitysenergian säästöistä ja kustannuksista. Pintamateriaalit, kodinkoneet ja lämmönlähteen voi päivittää ajansaatossa niiden kehittyessä ja trendien muuttuessa, vaippaa ei”, Jokisalo valistaa.
Jo vuoden 2015 asuntomessuilla Passiivikivitalojen talolla oli messujen pienin hiilijalanjälki. Yrityksessä ei uskota rakennusmateriaalien biohajoavuuteen, vaan niiden kierrätykseen.
”Tuotteemme ovat kierrätettäviä ja uskomme, että sitä tulevaisuuden rakentaminen on. Kun tuote kerran valmistetaan, on tärkeää, että se voidaan käyttää uudelleen ja siten vähentää maapallon kuormitusta myös pidemmässä juoksussa.”
Tulevaisuuden energiatehokkuutta
Yritys on pitänyt asiakkaiden kehitystoiveet toimintansa keskiössä alusta alkaen. Toimintaa on kehitetty niin, että oli sitten kyseessä yksityisasiakas, grynderi tai omaan taseeseen rakentava kiinteistöyhtiö, prosessi on mahdollisimman kustannustehokas, sujuva ja automatisoitu.
Passiivitalon lämpöhäviö on niin pientä, että lähtökohtaisesti ihmisten ja laitteiden tuottama lämpö riittää pitämään talon lämpimänä. Jokisalo toteaa, että pakkaskeleillä normaalia lämmitystä tarvitaan, mutta lähtökohtaisesti lämmityskulut ovat minimaaliset: ”Passiivikivitalon voi rakentaa jopa plus-energiarakennukseksi tontin omaa energiantuotantoa, esimerkiksi aurinkoenergiaa, hyödyntäen.”
Merkittävät säästöt sähkölaskussa
Määräyksillä on merkitystä. Esimerkiksi kooltaan 200 m2 passiivitalon tilojen lämmitystarve on vuodessa noin 5 000 kWh, kun vastaavan nykymääräysten mukaisen ns. normitalon lämmitystarve on noin 15 000 kWh. Tämä tarkoittaa 30 snt/kWh -hinnalla 3 000 € eroa ostoenergian vuosikustannuksissa passiivitalon hyväksi.
